lauantai 28. heinäkuuta 2018

Ne parhaat palat just nyt!

Kohta olen ollut taas työelämässä vuoden päivät. Aika nopeasti taas hurahtanut yksi vuosi. Apua!

Alku oli kyllä melko rankkaa. Aamos heräili vielä öisin useasti ja työpoissaolot pöpöjen takia rasittivat todella paljon, etenkin henkisesti, mutta niin vaan aika on taas kulunut vauhdilla.

Yhä arki pyörii aikalailla työn ja lapsen ympärillä, mutta tuntuu helpottuvan kokoajan. Lapsosen kasvaminen on itseasiassa jopa vähän haikeaa, etenkin se, että Aamos tulee kokoajan itsenäisemmäksi.


Ehkä parasta tällä hetkellä on se, että nykyisin saa taas nukkua kokonaisia öitä, eikä sellainen krapulainen olotila puske päälle iltapäivästä. Tämän ansiosta olen taas jaksanut urheilla ja sen myötä syödä paremmin ja epäilen, että ne viimeisetkin mammakilot on vihdoin karistettu. Jee! Meillä ei ole vaakaa, joten lukemaa en näe, eikä se sinällään edes kiinnosta. Aikoinaan elämä pyöri ihan liikaa vaa'an lukeman ja peilikuvan tuijottamisen ympärille. Pääasia, että vaatteet taas istuu ja olo on terve, eikä yhden urheilukerran väliin jääminen, tai pienimuotoinen mässäily välillä, aiheuta pahaa mieltä. :) Hyvä niin, sillä en tahdo, että Aamos oppii moiseen.


Olen tottunut aina heräämään aikaisin, mutta nyt vielä aikaisemmin. Toisasalta se on tosi kivaa. Poju istuu sohvalla leivän kanssa ja katsoo Netflixiä. Itse ehdin rauhassa meikata yms. ja juoda kahvia jopa puolisen tuntia! Talvella toki se tuo aamuihin oman shownsa, kun vaatteita pitää pukea enemmän ja rattaita puskea lumihangessa. Toivotaan, että saamme siirron kodin viereiseen päiväkotiin, tämä helpottaisi elämää kummasti ja toisi päivään lisää minuutteja.


Illalla taas jää hyvin hetki omaa aikaa, kun lapsonen nukahtaa nätisti omaan sänkyynsä ennen kello kahdeksaa. Laskin, että olen nyt monena yönä nukkunut taas 7 tuntia putkeen. En ymmärrä miten pärjäsin vuosi sitten töissä, kun yön uni saldo saattoi olla 5 tai vain 4 tuntia. Huh. :D Kaikkeen tosin tottuu ja nämä pari vuotta on menneet ihan hujauksessa! Lisäksi se, että vuosi sitten imetin vielä öisin oli täysin oma valinta, en kokenut, että olimme pojun kanssa vielä valmiita tissittömiin öihin. Eräänä yönä vain sain tarpeeksi ja yötissi sitten jäi ihan parissa yössä. Ehkä aika oli juuri oikea!

Parasta juuri nyt on siis:

Aamut! Uusi päivä alkaa, saa juoda rauhassa kupin kahvia ja syödä puuroa!

Uni. Nyt meillä nukkuu lapsi, kissat ei riehu, mies ei riehu ja itsekin olen nukkunut nyt melko hyvin!

Työ. Mun työ ja työkamut on vaan parhaat ikinä! Miten edes kehtasin mammalomalla harkita työpaikan vaihtoa?? Mun työpaikka on ihan lottovoitto, sinne on aina kiva mennä!

Äitiys. Ollut jo kohta kaksi vuotta.

Se, että on aikaa ja intoa liikkua.

Tämä kesä. Vähän liian kuuma, mutta kyllä aurinko ja lämpö on niin ihanaa!

Asunto, missä on viilennys. :D

Lohilo. :D

..ja tietysti alkava loma reissuineen!








torstai 26. heinäkuuta 2018

Olen Aamos, kohta 2-vuotias!

Heippa vaan kaikille! Äiti ei oo pitkään aikaan ehtinyt kirjoitella tänne, kun se ei jaksa kotona avata tietokonetta. Mäpä kerron siis äidin välityksellä vähän meidän kuulumisia!

Ensi viikon tiistaina, 31.7. mä täytän jo kaksi vuotta! Kelatkaa! Äitistä se on kuulemma tosi haikeeta, mutta musta on tosi kiva kokoajan kasvaa ja oppia uutta! Lisäksi on kiva kun on synttärit, koska mulle tehdään sit kuulemma jätski kakku! Tykkään paljon jätskistä! Aina kun mennään kauppaan, osaan jo kertoa, että olisin hyvin iloinen jos sieltä ostettais mulle jätski!



Mä oon yhä tosi reipas ja iloinen poika. Tarhatätien mukaan mulla ei kyllä ole kuulemma korvia. Niin ne sanoi äidille. En tiedä mitä se tarkoittaa. En kuulemma aina tottele. No en tietenkään! Olenhan vähän siinä iässä, että pitää olla uhmakas. Kotona tottelen kyllä aika hyvin. Välillä saatan säheltää ja sit äiti tai iskä saattaa korottaa ääntää jos ne pelästyy (kun otan ja tiputan esimerkiksi jonkun lasisen esineen). Silloin saatan pelästyä ja mulle tulee tosi paha itku ja parku. Onneks meillä huudetaan tosi vähän. Isi ja äiti ei tykkää huutaa, ei toisilleen eikä mulle. Mun Pekka-pappaa tottelen kyllä aina. Äiti haluis tietää miksi.


Tykkään tosi paljon maistella eri ruokia ja syönkin tosi hyvin. Välillä äiti tekee mulle melkein litran iltapuuroa. Ihan kuin se nyt riittäs mihinkään! Olen kuitenkin kasvava nuorimies! Harmi, että oon aika allerginen monille jutuille ja siksi en saa maistaa ihan kaikkea.

Nykyisin mä myös nukun tosi hyvin! Ehkä mä oon jo niin iso poika, ettei mulle tuu yöllä hätää, tai sitten mun allergialääkkeet on niin hyvät, ettei mua enää öisin kutita mikään. Mun hampaisiinkaan ei oo enää pitkään aikaan sattunut. Äiti epäili, että mulla olis jo koko purukalusto täysissä lukemissa, mutta en anna äidin katsoa ja tarkistaa tilannetta. En oo koko kesänä tainnut enää herätä yöllä! Ehkä mä alan sit taas heräillä, kun äiti ja iskä tottuu kunnolla hyviin yöuniin!

Pitkään en kyllä tykkää nukkua. Me herätään äidin kanssa joka aamu noin kello 5! Mut se on ihan kivaa. Me puetaan yhdessä ja syödään vähän aamupalaa. Saan aina aamulla syödä sohvalla ja katsoa Naperoa! Tykätään kun aamuisin ei oo hoppu. Lauantaisin herään iskän kaa, silloin äiti saa nukkua vähän pidempään.

Puhun nykyisin tosi paljon jo kaikkea, ihan useamman sanan lauseita. Osaan myös laulaa tosi hyvin, usein vähän omilla sanoilla, mutta sävelessä. Numerotkin kiinnostaa mua! Osaan jo laskea helmitaululla! "kaksi, viisi, yksi, iskä, kolme palloo!" Oon aika taitava!

Piirtäminen on kanssa tosi kivaa! Kivointa on, et äiti piirtää mulle juttuja ja sit mä kerron mikä se on! Usein haluun piirtää kaloja! Äiti piirtää mulle aina niitä! Kalat on musta nyt tosi kivoja! Samoin lentokoneet (eekkoneet) ja traktorit (kakkolit)!!

Oon kova halimaan ja antamaan pusuja. Äiti toivoo, että pysyn sellaisena aina. Äiti ei haluis et yhtään kasvan, mut se on ihan kiva, koska sen takia se antaa mulle vieläkin aina tissiä! Musta tissillä on ihana olla, etenkin aamuisin. En mä kyllä enää ole siinä kovin kauaa kerralla, välilllä tyydyn vain puristelemaan äitin tissejä ja mahaa. Äiti epäilee, et mä lopetan sen tissittelyn kohta ihan  ite. Äitistä se on kuulemma vähän surullista, mut enhän mä nyt voi aina olla vaan vauva, Oon iso poika!

Elokuussa meillä alkaa myös kesäloma. Silloin saan kuulemma olla kuukauden kotona äitin ja iskän kanssa! Me mennään pari kertaa jopa hotelliin yöksi ja sit vuokrattiin myös joku mökki minkä lähellä on eläimiä! Toivottavasti sielläkin olis valkosia lehmiä mitkä sanoo MÄÄ!

Heippa!




Ne parhaat palat just nyt!