torstai 8. maaliskuuta 2018

Millainen minä olen nykyisin?

Luulin aina, että äitiys muuttaisi minua ihmisenä. Onko se sitten muuttanut?

Kaikki kiiltävä ja kaunis materia on yhä ihan yhtä kivaa kuin ennen lasta. Turhiinkin asioihin tulee yhä tuhlattua rahaa. Toki nykyisin olen ehkä hieman harkitsevaisempi. Miksi ostaa esimerkiksi kymmentä lähes samanlaista laukkua, kun voin ostaa yhden ns. laadukkaan laukun tai miksi ostaa montaa akryylihärpäkettä, kun voi hieman panostaa ja ostaa laadukkaamman luonnonkuituisen vaatekappaleen. Ehkä olen siis tullut järkevämmäksi materian haalinnassa. Johtuuko se sitten äitiydestä? Ehkä siinä mielessä, että nyt kotona asustaa kolmas henkilö, kenen vaatteille on myös löydyttävä tilaa. Heh.


Olen yhä myös melko "natsi" siisteyden suhteen. En voi mennä nukkumaan jos sohvatyynyt jäävät "epäryhdikkäästi", pyykkikori tursuaa tai kuivat pyykit odottavat narulla yli 24h kaappiin viikkaamista, tiskipöytä on likainen ja täynnä astioita tai, että kengät ovat eteisen kaapin sijaan eteisen lattialla. Onneksi meillä myös pojat ovat siistejä. Pienempikin mies osaa jo hienosti kerätä lelut pois pyynnöstä. Tiedostan kyllä ottavani siisteydestä joskus turhaakin stressiä, mutta jos käytän järjestelyyn 20min päivästä, onhan se melko vähän siitä, että koti pysyy siistinä.

Pakko sanoa, että vaikka aina olen syönyt melko terveellisesti, on lapsen myötä tullut tehtyä muutos vielä terveellisempään. Olen nuorempana ollut melko pyöreä, joten yritän, että tämä oma lapsi ei ainakaan huonojen ruokailutapojen takia kerryttäisi turhaa massaa. (Tosin ei meilläkään kotona ikinä syöty mitenkään huonosti). Hedelmiä ja kasviksia meillä syödäänkin nykyisin paljon. Esimerkiksi Alepan kauppakassi toimittaa meille joka viikko 24 banaania. :)


Äitiyden myötä olen myös oppinut nautiskelemaan ihan pienistä jutuista. Se, että ennen töitä ja töiden jälkeen olen saanut aikataulutettua itselleni aikaa kävellä 30 minuutin lenkin meren rannalla, Aamulypsyä ja omia ajatuksia kuunnellen, piristää kummasti mieltä. Lisäksi vaikka aamuisin aamusmoothie tulee heitettyä nassuun minuutissa, kahvin nautiskelen junassa. Hiljaisessa aamujunassa on ihana nauttia se aamukahvi. Kotoa lähtö kun on usein melko hektistä. :D

Miestä aina naurattaa se, että nykyisin, kun lapsonen on saatu unille tanssin tai kahvakuulailen 20-30minuuttia eteisessä ja tämän jälkeen kaadan ilta-smoothieni viinilasiin ja teen itselleni kauniit voileivät. Nykyisin nautin siitä, että saan asetella itselleni "kauniin" iltapalan. Pientä arjen luksusta sekin! :)


Olen aina ollut myös melko kaavoihin kangistuva. Välillä se tuottaa stressiä, mutta nykyisin se myös helpottaa elämää. Kun jo illalla asettelee ripsivärin, puuterin ja piilolinssin kylpyhuoneen hyllylle, valitsee seuraavaksi päiväksi vaatteet ja korut ja lataa kahvinkeittimen valmiiksi, sujuu töihinlähtö aamuisin hyvin sutjakkaasti. :D


Vielä palatakseni siihen 24:jään banaaniin, en olisi ikinä uskonut maksavani seitsämää euroa siitä, että joku kiikuttaa meille viikon ruokaostokset kotiin, mutta nyt se tuntuu ehkä maailman hienoimmalta asialta tuhlata seitsämän euroa. :D Onhan se oikeastaan melko järkevää. Heräteostokset jäävät ja kauppareissujen hampaiden kiristelyt ja perheriidat. Aika pieni hinta helpottamaan arkea. :)

Tälläisiä mietteitä tälle torstai työmatkalle täältä junasta!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Loma