tiistai 3. lokakuuta 2017

"Taaperoimetys, hyi!"

Otsikko on ehkä liian ruma. En ikinä ajatellut, että taaperon imettäminen olisi varsinaisesti mitenkään "ällöä". Ajattelin ehkä, että se olisi jotenkin hassua. Ajattelin, että se ei olisi minun juttuni.

Suunnittelin, että vähentäisin imetystä vähitellen niin, että kun palaan töihin, homma olisi ns. purkissa.

Nooooh. Ei se nyt mennyt ihan niin. :D


Olen erossa pojusta arkisin klo 6.40-17. Silti imetän yhä aamuisin, töiden jälkeen ja öisin. Aika paljon siis.

Helposti sanon, että olen vain liian laiska lopettamaan, mutta ei se niin ole. Minusta on jotenkin ihana tulla kotiin kun poika juoksee ovelle vastaan, malttamattomana, kitisten, odottaa, että saan ulkovaatteet pois ja sen jälkeen käperrymme sohvalle tissittelemään. Rentoudumme molemmat työpäiviemme jälkeen. Se fiilis on todella ihana.

Samoin illalla on ihana silitellä pieni tuhisia uneen, silitellä hänen päätään ja hyräillä. Parasta!


Öisin olisi toki ihana nukkua ilman herätyksiä, mutta niin hassua kuin se onkin, minulle tulee usein myös öisin ikävä taaperoani, ja hänet on ihana nostaa hetkeksi rinnalle.

"Julkisesti" emme enää tissittele. Ei siihen kai mitään syytä ole, mutta rinnalla olo on selvästi myös pojulle ns. privaatti hetki äidin kanssa.

Katsotaan kauan meidän imetystaival kestää. Toistaiseksi en näe syytä sitä lopettaa. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Loma