torstai 21. syyskuuta 2017

Työmyyränä

Hupsista keikkaa. Kohta työelämää on taas takana jo useampi viikko. Töihin paluu on sujunut yllättävän helposti. Se, että poju aloitti päivähoidon jo pari viikkoa ennen sorvin eteen palaamista, auttoi varmasti paljon. Lisäksi minulla on onneksi mitä ihanimmat työkaverit! Olen välillä miettinyt, että käyttäisinkö jatkossa sanaa "työystävät"? :)


Aamut ovat melko hektisiä. Kaukaisilta tuntuvat mammaloman pitkät aamut smoothieta ja kahvia nauttien. Kello 5.30 pirisee kello. Vieressä nukkuva taapero tarraa salamana kiinni tisseihini ja vartin verran heräilemme yhdessä. Mies jää vielä pojun kanssa petiin ja sillä välin minä peseydyn, meikkaan ja pukeudun. Aika hyvää tiimityökentelyä, eikö? :) Tämän jälkeen haen pojun ja laitan hänet "valmiiksi". Ulkovaatteet päälle, kahvi termosmukiin ja päiväkotia kohti. Päiväkodilla olemme n. 6.40 ja itse lähden 6.50 dösällä töihin. Huh.


Päivät ovat menneet meillä kaikilla oikein hyvin. Edellisestä kappaleesta kävikin ilmi, että ikävä iskee aina öisin. Lähes joka yö poju on haettu väliimme nukkumaan. :D Olen kuitenkin ihan sujut asian kanssa, sillä nukumme kaikki näin suht hyvin. Uskon, että tovin päästä ikävä helpottaa.

Olen oikeastaan aika ihmeissäni, ja samalla helpottunut, siitä, etten tunne päivisin ihan kamalaa ikävää. Töissä on tosin myös melko hektistä, joten ajatuksetkaan eivät ehdi harhailla.


Välillä tosin tuntuu, että työt saa tarkastaa ainaki sata kertaa ennen kuin luottaa aivojensa tuotokseen. Mielelläni olisin elänyt vielä toisen vuoden ilman aikatauluja, mutta sinne se mammaloma nyt kuitenkin meni ja nyt ollaan taas työelämässä, luultavaati eläkeikään asti. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Loma