sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Mistä voimaa vauva-arkeen?

Meille on sattumoisin siunaantunut ns. helppo vauva. Silti vauvan kanssa oleminen 24/7 on tottakai välillä raskasta. Huonon yön jälkeen täytyy herätä kun vauva päättää, että on aamu, ja jos vauva on päättänyt, ettei häntä huvita nukkua päiväunia, ei omaa aikaa päivällä ole.

Meillä onneksi on viime aikoina maistunut hyvin uni niin yöllä, kuin päivällä, mutta silti aloin pohtimaan sitä, miten minä saan itseni jaksamaan. Äitiys kun on melko rankka laji, oli vauva sitten helppo tai vaativampi.


Lepo. Jos olemme kotona kun Aamos nukkuu päiväunia, nukun myös itse tai löhöän sohvalla, katson Netflixiä ja juon kahvia. Olen päättänyt, etten päiväunien aikana touhua. Piste. Olen huomannut, että on äärimmäisen tärkeää, että yrittän tentoutua päivällä. Parasta on selailla somea tai tuijottaa mukaasa tempaavaa sarjaa! Tyhjentää pää täysin ajatuksista.

Liikunta. Välillä ei huvita sitten yhtään urheilla, kaikki muu on kiinnostavampaa, mutta kun joka päivä liikkuu ns. extraa edes sen 30 minuuttia olo on paljon parempi! Vaikka tekisi vain venyttelyn, siitä saa aivan tajuttomasti puhtia! Minulle on muodostunut nyt hyvä tapa tehdä illalla 30 minuutin treeni, kun Aamos on mennyt nukkumaan. Toivotaan, että tämä tapa säilyy! 30 minuuttia on kuitenkin todella lyhyt aika ja en pysty keksimään itselleni tekosyitä, etten ehtisi edes sen vertaa urheilla. :)

Ruoka. Rakastan jäätelöä ja suklaata, mutta valitettavasti, jos ruokavalioni koostuisi vain näistä kahdesta, en jaksaisi. Pyrin syömään aina kun Aamoskin syö. Joka päivä yritän syödä hyvin ja ravitsevasti. Herkuttelut kuuluvat viikonlopulle. Ehkä pikkuinen pojumme saa tästä hyvän mallin omiin ruokailutapoihinsa. (Ainakin hän myös pitää jäätelöstä. Heh. ) Minulla on myös melko herkkä vatsa ja jos vatsa ei toimi, ei toimi mielikään. Jos aamulla ei suoli juokse sulavasti, tulee ihan varmasti huono päivä! :D

Ystävät. Olen ollut äärimmäisen onnekas, sillä muutama kaverini onnistui myös poikimaan vuonna 2016. On aivan mahtavaa, kun voi heti aamulla raportoida Whatsapp-ryhmään, miten yö meni, käydä yhdessä vaunulenkillä tai vaan kahvitella ja ihastella lapsosia. On myös todella tärkeää, että on ystäviä, jotka ymmärtävät vauva-arkea. Toki myös ne ystävät, joilla ei lapsia ole, ovat äärimmäisen tärkeitä yhä!

Siisteys. Muiden kodit saavat olla millaisia ovat, mutta minulle on äärimmäisen tärkeää, että kotini on siisti. Ahdistun pyykkikasoista, tai sotkuisesta tiskipöydästä. Välillä ärsyttää tarttua imuriin, mutta kun 10 min on huristellut, on taas siistiä ja mieli lepää! Eniten vitkuttelen aina astianpesukoneen tyhjentämistä. Miksi? En ymmärrä. Siinähän ei hurahda kuin 5min! Se on silti ehdottomasti kotitöiden inhokki!

Tuki. Olemme todella onnekkaita, että isovanhemmilta saa lähes aina hoitoapua, jos sitä tarvitsemme. Arvostan heitä todella, sillä tiedän myös vanhempia, joiden tukiverkosto on lähes olematon. Olemme päässeet kaikkiin juhliin ja tapahtumiin, minne lasta ei voi viedä, aina kun vain olemme halunneet. Kiitos ihanat!


Syksyllä, kun palaan töihin ja Aamos menee päiväkotiin, arki varmasti taas muuttuu ja varmasti joudun keksimään uusia tapoja pitää mieleni ns. kirkkaana! Yritän kuitenkin mennä positiivisesti syksyä kohti ja nauttia ensin kesästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Minne aika katoaa?